Chapter 11

  Sitten naemalainen Soofar lausui ja sanoi:  

-

  "Jäisikö suulas puhe vastausta vaille, ja saisiko suupaltti olla oikeassa?  

-

  Saattaisivatko jaarituksesi miehet vaikenemaan, niin että saisit pilkata, kenenkään sinua häpeään häätämättä?  

-

  Sanoithan: `Minun opetukseni on selkeä, ja minä olen puhdas sinun silmissäsi`.  

-

  Mutta jospa Jumala puhuisi ja avaisi huulensa sinua vastaan  

-

  ja ilmaisisi sinulle viisauden salaisuudet, että hänellä on ymmärrystä monin verroin! Silloin huomaisit, että Jumala on painanut unhoon montakin pahaa tekoasi.  

-

  Sinäkö käsittäisit Jumalan tutkimattomuuden tahi pääsisit Kaikkivaltiaan täydellisyydestä perille?  

-

  Se on korkea kuin taivas - mitä voit tehdä, syvempi kuin tuonela - mitä voit ymmärtää?  

-

  Se on pitempi kuin maa ja laveampi kuin meri.  

-

  Jos hän liitää paikalle ja vangitsee ja kutsuu oikeuden kokoon, niin kuka voi häntä estää?  

-

  Sillä hän tuntee valheen miehet, vääryyden hän näkee tarkkaamattakin.  

-

  Onttopäinen mies voi viisastua ja villiaasin varsa ihmistyä.  

-

  Jos sinäkin valmistat sydämesi ja ojennat kätesi hänen puoleensa -  

-

  mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi -  

-

  silloin saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää.  

-

  Silloin unhotat onnettomuutesi, muistelet sitä kuin vettä, joka on virrannut pois.  

-

  Elämäsi selkenee kirkkaammaksi keskipäivää, pimeänkin aika on niinkuin aamunkoitto.  

-

  Silloin olet turvassa, sillä sinulla on toivo; tähystelet - käyt turvallisesti levolle,  

-

  asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.  

-

  Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."  

-