Chapter 7

  Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta.  

-

  Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,  

-

  etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois - eikä pelastajaa olisi.  

-

  Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,  

-

  jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,  

-

  niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela.  

-

  Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.  

-

  Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.  

-

  Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.  

-

  Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.  

-

  Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.  

-

  Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.  

-

  Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;  

-

  hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.  

-

  Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.  

-

  Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.  

-

  Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.  

-

  Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.  

-