| Chapter 12 |
1 |
Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. -
|
2 |
Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta. -
|
3 |
He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin. -
|
4 |
Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu, -
|
5 |
ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?" -
|
6 |
"Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee". -
|
7 |
Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. -
|
8 |
Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta. -
|
9 |
Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa. -
|