| Chapter 22 |
1 |
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. -
|
2 |
Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja? -
|
3 |
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta. -
|
4 |
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä. -
|
5 |
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät. -
|
6 |
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään. -
|
7 |
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky. -
|
8 |
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään: -
|
9 |
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt." -
|
10 |
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla; -
|
11 |
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. -
|
12 |
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole. -
|
13 |
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut, -
|
14 |
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat. -
|
15 |
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani. -
|
16 |
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun. -
|
17 |
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat. -
|
18 |
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen; -
|
19 |
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa. -
|
20 |
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni. -
|
21 |
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä. -
|
22 |
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle. -
|
23 |
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. -
|
24 |
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä. -
|
25 |
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa. -
|
26 |
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä. -
|
27 |
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti. -
|
28 |
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä; -
|
29 |
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita. -
|
30 |
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä. -
|
31 |
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta. -
|
32 |
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt. -
|