Chapter 38

  Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa.  

-

  Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.  

-

  Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.  

-

  Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.  

-

  Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.  

-

  Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.  

-

  Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.  

-

  Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.  

-

  Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.  

-

  Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.  

-

  Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo - sekin on minulta mennyt.  

-

  Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.  

-

  Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.  

-

  Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.  

-

  Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.  

-

  Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.  

-

  Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.  

-

  Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;  

-

  sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.  

-

  Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,  

-

  jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.  

-

  Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.  

-

  Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.  

-