Chapter 115

  Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.  

-

  Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?"  

-

  Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.  

-

  Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.  

-

  Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.  

-

  Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.  

-

  Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.  

-

  Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.  

-

  Israel, turvaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.  

-

  Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.  

-

  Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.  

-

  Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,  

-

  hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.  

-

  Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.  

-

  Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.  

-

  Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.  

-

  Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.  

-

  Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!  

-