Chapter 2

  "Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja."  

-

  "Niinkuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä."  

-

  "Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä; minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.  

-

  Hän on vienyt minut viinimajaan; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.  

-

  Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."  

-

  Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.  

-

  Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa.  

-

  Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.  

-

  Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.  

-

  Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: "Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.  

-

  Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.  

-

  Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.  

-

  Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.  

-

  Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä suloinen on sinun äänesi ja ihanat ovat sinun kasvosi."  

-

  Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka viinitarhoja turmelevat, sillä viinitarhamme ovat kukassa.  

-

  Rakkaani on minun, ja minä hänen - hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.  

-

  Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.  

-