| Chapter 11 |
1 |
Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan -
|
2 |
ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. -
|
3 |
Ja jos joku teille sanoo: `Miksi te noin teette?`, niin sanokaa: `Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin`." -
|
4 |
Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. -
|
5 |
Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" -
|
6 |
Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. -
|
7 |
Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. -
|
8 |
Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. -
|
9 |
Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! -
|
10 |
Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" -
|
11 |
Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. -
|
12 |
Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. -
|
13 |
Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika. -
|
14 |
Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. -
|
15 |
Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, -
|
16 |
eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. -
|
17 |
Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: `Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi`? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." -
|
18 |
Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. -
|
19 |
Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. -
|
20 |
Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. -
|
21 |
Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut". -
|
22 |
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. -
|
23 |
Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: `Kohoa ja heittäydy mereen`, eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. -
|
24 |
Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva. -
|
25 |
Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." -
|
27 |
Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa -
|
28 |
ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" -
|
29 |
Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. -
|
30 |
Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." -
|
31 |
Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: `Taivaasta`, niin hän sanoo: `Miksi ette siis uskoneet häntä?` -
|
32 |
Vai sanommeko: `Ihmisistä`?" - sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta. -
|
33 |
Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen". -
|